8-vuotiaana Heidi meni kouluun ekalle luokalle, jossa alkoi sujumaan hyvin ainakin siinä ekalla luokalla ihan ilman mitään erityisiä tukitoimiakaan. Heidi sopeutui porukkaan ja sai ystäviä ja muutenkin tuntui hienosti menevän
Teppo arveli että Heidi jää yksinäiseksi jos on ainut lapsi ja eräänä päivänä Teppo sai tietää VALPEn järjestön uudesta hankkeesta josta kerrottiin näin
"VALPE on koonnut lastenkotiin venäläistaustaisia lapsia, joiden joko molemmat vanhemmat tai vanhemmista toinen ovat venäläisiä tai inkerinsuomalaisia ja lapset joita hankkeen piirissä on, ovat iältään 0-20-vuotiaita lapsia ja nuoria, joilla on jokin erityishaaste joka on vamma tai pitkäaikaissairaus.
Joukossa on lastensuojelun asiakaslapsia, hoidollisen huostaanoton piirissä olevia lapsia, orvoksi jääneitä lapsia ja myös lastensuojelun jälkihuoltonuoria jotka ovat iältään 18-20-vuotiaita mutta jotka eivät sairaudestaan johtuen voi asua itsenäisesti ja joille etsitään perhehoitopaikkaa siitä syystä johtuen. Lasten ongelmat voivat olla mitä tahansa joko jotakin vammaisuutta tai jokin pitkäaikaissairaus tai harvinainen sairaus, epämuodostuma tai liikuntarajoite tai jokin psykiatrinen ongelma. Sitä kautta saa lapsen joka annetaan ja lapsi voi olla iältään mitä vaan 0-20 vuosien väliltä ja tyttö tai poika ja diagnoosiltaan mikä vain."
Teppo arveli että tämäpä mielenkiintoista ja arveli hakevansa tuosta kaveria Heidille.
